Elokuvassa seurataan Winston Churchillin pääministerin uran alkua, ja täytyy myöntää, että en tiennyt sen olleen ihan niin pomppuinen, kuin mitä se näköjään oli. Ei tosiaankaan käy kateeksi näiden herrojen osa. Vastuun määrää on vaikea kuvitella, ja vaikka lopputulos on selvillä, niin kyllä tämä tulee iholle.
Jos kerran tehdään historiallinen elokuva, niin piti tietysti käydä tsekkaamassa faktat, ja yhtä metro-ajelua lukuunottamatta tämä saa kai melko puhtaat paperit. Hollywood draamaa on tietysti lisätty, mutta täysin omiaan eivät käsikirjoittajat ole kuulemma sekaan pistäneet, ainakaan häiritsevissä määrin. Hieman kylmää miettiä jälkikäteen, miten lähellä se Britanniankin kaatuminen natsien vallan alle loppujen lopuksi oli. Yksi epäonnistunut evakuointi ja historia olisi kirjoitettu uusiksi.
Winston ei tainnut olla kovin helppo henkilönä: äkäinen äijä, joka äksyili kaikille, poltti siltoja ja sikareita ketjussa ja aloitti aamunsa viskillä. Ei varsinainen terveyden perikuva siis, ja/tai roolimalli. Winstonin valinta pääministerin postiin oli näköjään laiha kompromissi, jota sitäkin kaduttiin nopeasti.
Tämä ei sitten ole sotaelokuva, vaan draama, ja hyvä semmoinen. Oscareita on tarjolla tälle elokuvalle peräti 6kpl, ja kyllä tuo miespääosan Oscar on hyvinkin mahdollinen. Hyvä leffa, historian tuntemus auttaa katsomisessa, mutta ei ole pakollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti