Reynolds ja Vinge ovat minusta hyvin samankaltaisia kirjoittajia. Teknologia on hengästyttävää, ja ajan merkitys hämärtynyt. Takaa-ajo saattaa matkassa kestää valovuosia, ja ajassakin mitattuna tuhansia vuosia. Lisäksi kun välimatkat eivät merkkaa juuri mitään, raaka-aineita voi hankkia käsittämättömien matkojen päästä, yksi hyvin tärkeä kauppatavara on informaatio.
Päätarina kulkee tässä pääsäntöisesti kahdessa eri paikassa: toisaalta seurataan pelastuspartion matkaa, ja toisaalta haaksirikkoutuneiden vaiheita koiramaisten "muukalaisten" kanssa. Pääsee jännittämään ehtivätkö pelastajat paikalle, ennen kuin nämä koirat tekevät toisistaan sosetta, ja pelastettavista samalla siinä sivussa. Toisaalta pelastuspartion perässä tulee jokin niin paha, että sille kokonaisten sivilisaatioiden pois pyyhkäiseminen on jokapäiväistä. Boonuksena pari ruukkukasvia häärää mukana kauppiaina ja avaruuslentäjinä. En viitsi spoilata toisten luku-elämystä. Lukekaa itse.
Linnunradan ääret on kirja, jota ei pysty laskemaan kädestään. Sivujen määrästä huolimatta tämä oli noin viikon iltapuhde. Ei tämä taida olla sitä "kovaa" Sci-Fi:ä, mutta minä tykkäsin. Saatan lukea vielä kolmannenkin kerran, sitten joskus.
Otin saman tien "jatko-osan" Taivaan Syvyydet työn alle. Lähetin myös LIKE kustantamoon kyselyn, että mitenkäs sen trilogian päätösosan "Children of the sky" julkaisemisen kanssa oikein on? Ei ole kuulemma suunnitelmissa. Tyypillistä, suomennetaan 2/3 trilogiasta ja lyödään hanskat tiskiin. Ei näin. Pitää tietysti olla iloinen jokaisesta suomennetusta Sci-Fi kirjasta, mutta silti moinen masentaa. Vasta viime viikonloppuna kävin notkumassa Akateemisen Kirjakaupan eng. kielisen SciFi hyllyn äärellä ja tarjontaa olisi ollut, ja edullisesti. Ainakin jos vertaa suomennetun kirjan hintaan (noin puoleen hintaan per kirja). Ainoastaan se fakta, että aika ei vaan riitä, sai jättämään ne toistaiseksi hyllyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti