Kun ei odota mitään, niin ei pääse pettymään. Tällä asenteella lähdin poikien kanssa katsomaan kaikkien aikojen suurinta(?) suomalaista elokuvapanostusta. Pienempi natiainen ei ihan vielä pysy tekstityksien perässä, joten suomeksi dubattu versio, mutta 3D versiona, tottakai. Suomi-elokuvan syntihelmi, eli huono (lue surkea) dialogin nauhoitus kyllä korostui välillä ikävästi. Kurjaa, kun ei aina saa selvää mitä näyttelijät sanovat, vaikka ihan suomea puhuvat.
Ei tämä huono ollut, mutta ei nyt mikään täysosumakaan. Paljon irtovitsejä jotka menivät meidän pojilta ohi, mutta tuskin niitä heille oli tarkoitettukaan. Itseäni nauratti ehkä eniten alussa vilahtava "Apple Store", eli omenakauppa. En edes tiedä kuinka monta Angry Birds peliä nykyään on olemassa, mutta enemmän kuin kolme. Niistä aineksista sai kasaan ihan mukiinmenevän leffan, jota ei tarvitse hävetä. Riittääkö eväitä haastamaan Disney (kuten ovat joskus aikoinaan uhonneet) epäilen suuresti. Kai tästä yhden jatko-osan saisi aikaiseksi, tyyliin possujen kosto, mutta saa nähdä.
Oliko tässä pieruhuumoria? Jos oli, niin meni ohi, mutta Frank Drebin ei vielä kohdannut voittajaansa siinä "lorotellaan pitkään ja se on niin hauskaa, että ei oo tosikaan"-kohtauksessa. Se, että linnut ehtivät pulikoimaan ja kurlaamaan siinä samaisessa lätäkössä (sorry, spoiler) oli kyllä natiaisten mielestä niin hauskaa, että hyvä kun penkillä pysyivät.
Suositellaan nautiskeltavaksi yhdessä kohdeyleisön kanssa, eli pari natiaista mukaan "alibiksi".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti