Sitten meillä on RW-kustannus, joka tuli täysin puskasta suomen markkinoille, ja löi kaikki ällikältä. Julkaisuja tuli siihen tahtiin, että hengästytti ja ihan kaikkea ei vaan pysty hankkimaan. Painokset näiden kanssa on pieniä, alelaariin näitä ei tule, joten jos haluaa oman kopion jostain pitää olla suhteellisen nopea.
Tänä vuonna RW on vetänyt henkeä, ainakin toistaiseksi. Vuoden ensimmäinen julkaisu on "Preacher", kahden delux kirjan voimin. Sarjakuva, jonka meinasin ensin sivuuttaa tyystin. Ikinä kuullutkaan ja kannessa komeilee äijä liperit kaulassa. Juu ei, vaikka äijällä onkin aika pirullinen ilme ja etualalla liekehtii kirkko. Äijän ilmeestä päätellä tuolla veikkosella on jotain tekemistä asian kanssa.
Onneksi on Kvaak, jossa alkoi hirmuinen riemu, kun nämä ilmestyivät myyntiin. Kvaak on ennenkin johdattanut minut täsmä-ostoina parhauden äärelle, joten päätin antaa tälle tilaisuuden. Se tilaisuus koitti, kun pääsin Akateemisessa selailemaan ensimmäistä kirjaa, sangen epäluuloisena. Heti toisella sivulla tulee vastaan ehkä paras kasvispiirakan resepti ikinä:
Just sellaista huumoria, joka uppoaa minuun, vaikka olisin minä varmaan tuon piirakankin syönyt. Eikun kirjat tilaukseen. Turun Sarjakuvakaupassa on paljon parempi diili kuin Akateemisessa, ja eipä näitä kauaa tarvitse odotella. Taitavat olla postilaatikossa tilauksesta heti seuraavana päivänä.
Ensin olen täysin pihalla, siis hetkinen hetkinen, sitten tarina kaikkine älyttömyyksineen vie mukanaan. Jo hahmogalleria on niin riemastuttava, että eihän tästä voi olla pitämättä. Pastori, joka on pyhällä kostoretkellä, tai jotain. Hän nimittäin haluaa saada itsensä Jumalan vastuuseen tekemisistään, vai oliko vastuuseen kaikesta siitä, mikä on jäänyt tekemättä. J nimittäin lähti lomalle, heti luomisen jälkeen ja jätti homman pyörittämisen enkeleille. Eipä ihme, että kaikki on mennyt päin sitä itseään. Kaverikseen pastori saa irlantilaisen juopon, joka paljastuu vampyyriksi, sekä tyttöystävänsä, joka käyttää aseita kuin ammattilainen. Aika sekalainen seurakunta, mutta vastustajat ne vasta riemastuttavaa porukkaa ovatkin. Sen lyhyen aikaa kunnes ovat tehneet tehtävänsä ja saavat väistyä (eli kuolla pois, mahdollisimman väkivaltaisesti) juonen rymistellessä eteenpäin.
Jos muuten kehittää itselleen mielikuvituskaverin, niin kannattaa ottaa kunnollinen, kuten reipas pastorimme on tehnyt. Hänen näkymätön kamunsa on itse John Wayne, joka tulee kuuntelemaan huolet ja antamaan neuvoa aina tarvittaessa. Ruumiita tulee kuin splätter-leffoissa ja jos juoni vetää henkeä, niin se on korkeintaan takauma, jossa taustoitetaan tämän sekalaisen seurakunnan taustoja.
Että semmoista. Olihan aikamoinen ylläri ja positiivinen sellainen. Nyt sitten odotellaan jatkoa, eli toivottavasti loput osat ovat korkealla RW kustantamon julkaisulistalla. Suositellaan kaikille, paitsi tosikoille ja ala-ikäisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti