Pennut kävivät katsomassa tämän aikoinaan ihan teatterissa. Minä en ollut mukana, mutta kovasti tätä minulle hehkutettiin jälkikäteen. Anttila vetelee viimeisiään, alennukset kohdillaan, ja sieltä tarttui mukaan yhtä sun toista pientä, mm. tämä leffa. Eikun koneeseen ja tarvittaessa aivot narikkaan.
Ensireaktio on, että onpas komean näköinen. Renderöintipajalla on pitänyt kiirettä, ja kyllä tämä ainakin minusta asettaa rimaa ylöspäin sille, miltä animaation tulee näyttää.
Tarinassa seurataan pientä pupua, josta tulee Zootropoliksen ensimmäinen (pupu)poliisi. Kyseinen kaupunki(?) on jonkinlainen utopia, jossa pedot ja kotieläimet elävät sulassa sovussa. Sitten idylliin tulee särö, kun yksittäiset villipedot alkavat käyttäytyä kuten niiden pitäisikin. Eli villipedolle kotieläin on suupala, ja jos niitä on monta tarjolla sitä sanotaan buffet-pöydäksi. Siinä pupulle haastetta kerrakseen. Selvitä keissi, tai kenkää tulee.
Se, kuka lopulta on se oikea pahis, ei yllättänyt pätkän vertaa. Toisaalta, minä olenkin nähnyt ehkä muutaman leffan enemmän, kuin kohdeyleisö. Tämä oli kuitenkin hyvä. Komea katsoa, juoni rullaa ja vitsejä piisaa. Nappulat eivät taatusti tajunneet Kummisetä viittausta, mutta minua se hykerrytti ihan kympillä. Jos elämillä on stereotypioita, niitä käytetään surutta ja varsinkin laiskiaisista otetaan kaikki irti.
Suosittelen, ja jos pitää veikata tämän vuoden animaatioiden Oscarin voittajaa, niin tässä se on. Tai sitten loppuvuodesta tulee sellainen ylläri, että pois alta. Angry Birds Movie? Juu, ei pärjää, sorry.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti