On ollut pitkään tarkoitus lukea "juopparit" uudestaan, alusta lähtien. Sattuman kauppaa oli, että tartuin ensimmäiseksi tähän "spin-off" sarjaan, joka keskittyy Kristianin elämän vaiheisiin. Johtui varmaankin siitä, että viimeinen osa palasi äskettäin lainasta, ja oli ns. tyrkyllä. En edes muistanut lainanneeni sitä, ja luettuani sen itse uudemman kerran kaikkine pornoiluineen, jäi kyllä mietityttämään mitä lainaaja oli tästä pitänyt. Pitääpä muistaa kysyä joskus :-)
Mitähän näistä osaisi/uskaltaisi sanoa? Korkeakulttuuria? No ei taatusti ... Huumoria? Kyllä vaan, ja semmoista, missä välillä mennään niin alhaalta, että rimaa ei edes ole.
Taso vaihtelee kirjojen välissä, ja myös niiden sisällä, aika paljonkin. Vuorinen kehittyy kirjoittajana (onneksi) ja viimeinen osa on näistä se parhain. Eka puolestaan se huonoin, Loogista. En tiedä uskaltaako näitä suositella, ovat nämä niin jotain ihan muuta. Eivät taatusti sovi kaikille. Muistan nauraneeni juoppiksille ääneen, mutta nämä kirjat eivät saaneet samaa reaktiota aikaiseksi. Hymy kyllä nousi korviin useampaan otteeseen, mutta se totaalinen reps jäi tulematta. Kyllä nämä omassa genressään ovat ihan parhaita, kunhan vielä keksisi, että mikä se genre oikein on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti