Star Wars - The Last Jedi

On se hienoa että voi käyttää esikoista alibina, kun menee ensi-iltaan katsomaan uutta Star Wars elokuvaa: en minä, mutta kun tuo vanhempi poika fanittaa niin kovasti :-)

Oli hyvä, ehkä snadisti liian pitkä ja lämpötila teatterissa nousi aika korkealle. Harvemmin on tarvinnut leffateatterissa hikoilla. Kolme loppuunmyytyä (no lähes) näytöstä peräkanaa taisi olla iäkkään teatterin tekniikalle vähän liikaa. Menkää katsomaan jos aihe vähäänkään kiinnostaa. En kerro leffasta mitään, koska:

No spoilers - ei spoileria

Eddie The Eagle - bluray

Muistan (tai luulen muistavani) katselleeni Calgaryn olympialaisia ja kyllä, se on Eddie THE EAGLE Edwardsin ansiota. Joku Nykäsen Matti taisi hoitaa silloin aika monta mitalia himaan, mutta sitähän häneltä kai odotettiinkin. Eddie oli jotain ihan muuta, varsinainen positiivisuuden lähettiläs ja nyt hänen tarinastaan on tehty elokuva. Pääosassa itse Wolverine, eli Hugh Jackmann. Ja en tosiaankaan keksi miten hänet saatiin houkuteltua tähän suhteellisen pienen budjetin elokuvaan mukaan. Ehkä hän on mäkihyppyfani? Mene ja tiedä...

Tämä on todellinen hyväntuulen elokuva. En tiedä (enkä välitä) miten tarkasti tämä menee historian kanssa, eikä sillä ole mitään väliä. Eddien tarina on hauskaa seurattavaa ja se "meidän" Matti vilahtaa kuvissa pari kertaa (ruotsalaisen esittämänä, huoh). Puhuukin niin hyvää englantia, että en usko meidän masan moiseen pystyneen.

Spottasin minä yhden virheenkin. Nämä kaikki hyppäävät V-tyylillä ja se taidettiin keksiä vasta myöhemmin. Eivät kai löytäneet leffaan enää ketään joka osaisi vanhan, huonomman, tyylin. Annan tämän anteeksi ja suosittelen tätä, vaikkei urheilu muuten kiinnostaisikaan.

SciFi x2 - bluray

Kahden SciFi leffan ilta, joten otetaanpa ne esittelyyn siinä järjestyksessä, kuin ne katselinkin:

Ghost in the shell

En ole lukenut sarjakuvaa, saati nähnyt animaatiota. Muistelen, että minulta löytyisi tuo animoitu versio hyllystä, mutta en sitä ole siis katsonut. Minusta tämä oli ihan viihdyttävä. Vähän tuli Robocop mieleen, mutta sehän on vain positiivinen asia. Luulin tämän sijoittuvan Tokioon, mutta oikea vastaus olikin Hong Kong. Aivan sama, sillä kaupunki on aivan huikean näköinen, ja katsottavaa riittää niin paljon, että osa jää taatusti pongaamatta. Juonen puolesta eikä tule suurempia ylläreitä, ja siitä se tämän leffan vihaajien viha sitten kumpuaakin. Tämä kun kuulemma tappoi (tai jätti pois) kaiken sen, mistä alkuperäinen sarjakuva ja animaatio ovat kuuluisia. Kun en ole niitä nähnyt, niin en osaa sanoa. Pitää katsoa se animaatio pois ja siirtyä vihaajien leiriin? Ilman tätä taustaa viihdyin tämän parissa ja niin teki myös vanhempi pojista. Kuitenkin vähän muuta kuin se iänikuinen Star Wars.

Alien Covenant

Se edellinen Alien leffa oli pettymys, turha sitä on kieltää ja luulin sen jäävän vihonviimeiseksi Alien elokuvaksi. Mitä vielä. Uutta pukkaa ja tämähän on hyvä. Johtuneeko siitä, että osa juonen käänteistä menee 1:1 sen ihan ensimmäisen elokuvan kanssa, vai mistä mutta ihan sama. Ketään ei kai enää yllätä alienien ilmestyminen. Se, että ne onkin kukkasia (heh) oli uutta, mutta samaa vanhaa tuttua juttua. Ahtaita käytäviä, varjoja missä örkki voisi lymyillä ja taatusti graafisin versio tähän asti. Siinä ihan ekassa leffassa me hätkähdimme kun se alien ekan kerran tuli äijän rintakehästä ulos. Nyt pääsee hätkähtämään sitä, miten äijä kirjaimellisesti repeytyy kappaleiksi saman prosessin toistuessa.

Koska tämä osa nitoo kivasti yhteen sen edellisen leffan, ja sarjan ensimmäisen, niin nytkö voi olettaa tämän olevan tässä? Ei enää lisää alien leffoja, vai vieläkö löytyisi uusia kulmia?

Lucifer - 1. kausi - Netflix

No hitsi, joskus kannattaa näköjään seurata NetFlixin suosituksia. Opin vasta myöhemmin, että tämä perustuu sarjakuvaan (ja on kuulemma siihen verrattuna ihan paska),. Minusta sarjan kuvaus oli niin hulvaton, että katseluun ja tämähän oli tosi positiivinen yllätys. Suuri osa tästä tosin menee pääosan esittäjän Tom Ellisin piikkiin. Mies on aivan loistava paholaisen roolissaan, ja ottaa siitä kaiken irti. En ole mieheen aikaisemmin törmännyt, mutta pitää kai korjata tuo seikka, jos aikaisempikin tuotanto on näin laadukasta.

Äijä on niin korostetun britti kun voi vain olla, ja heittää (käsikirjoittajan avustuksella) välillä semmoista läppää, että huomaan nauravani ääneen. Miehen rooli on siis itse paholainen, joka kyllästyi helvetin pyörittämiseen ja häippäsi maahan pyörittämään yökerhoa. Parin mutkan jälkeen hänestä tulee poliisin avustava konsultti ja siitähän sitten hupia irtoaakin, kun setvitään esim. paholaisen palvojan murhaa (heh).

Jos nyt haluaa olla kriittinen, niin tämähän on vain kevyttä hömppää, pienillä fantasia-elementeillä höystettynä. Vaikka uskonnon kanssa pelataan, niin sillai kevyesti ja ketään(?) loukkaamatta. Ei siis kannata odottaa syvällisiä pohdiskeluja uskonnosta. Enkä tosiaankaan jaksanut tarkistaa menevätkö sarjan uskonnolliset viittaukset oikein. Ehkä vanhalla kehnolle on jo isossa kirjassa sepostettu sellaiset veljet ja vanhemmat, kuin tässä väitetään, mutta ihan sama minulle. Aivot narikkaan on ainoa oikea lähestymistapa tämmöisiin sarjoihin.

Joku voisi suomentaa tähän perustuvaa sarjakuvaa, niin voisi tsekata miten hyvä se sitten on. Kyllä, osaan lukea sarjakuvani tarvittaessa Englanniksikin, mutta mieluummin tuen suomeksi julkaisua.

Hyvä hyvä, jatkoon.

Stranger Things - 2. kausi - Netflix

Ensimmäistä kautta kehuttiin kovasti, ja jatkoa odotettiin kai sitäkin kiihkeämmin. Mitähän tästä nyt uskaltaisi sanoa? Minusta tämä lässähti, eikä oikein lähtenyt.

Uusia hahmoja ja vauhtia piisasi, mutta mutta ... jotenkin jäi semmoinen tunne, että tässä vain pohjustettiin seuraavaa kautta. Iso paha instituutio saa lopussa siipeensä (spoiler alert - oho, meni jo), mutta mutta ... minusta hahmoja on jo liikaakin ja koko paketti hajoaa. Jossain jaksoissa tarina menee kolmea eri reittiä yhtä aikaa, ja eihän se ole kauhean helppoa seurattavaa.

Tarina lähtee hitaasti liikkeelle, mutta sitten kun päästään vauhtiin pistetään örkkiä kuontaloon oikein kunnolla. Se ei nyt vaan riitä ... sorry.

Bois-Mauryn tornit - Hermann Huppen

Tämä tuli täysin puskista, niin julkaisu, kuin sen uusi kustantajakin. Toivottavasti mahdollisimman moni tämän ostaa. Saadaan tarina loppuun, eikä tarvitse alkaa etsimään loppuja osia vierailla kielillä luettavaksi.

Keskiaikaa eletään, ja se ei ole kivaa aikaa. Likaista, kurjaa, väkivaltaista, eikä oikeudenmukaisuudesta ole tietoakaan. Sen perusteella mitä minulle on koulussa opetettu, niin tämä lienee melko realistinen kuva senaikaisesta menosta. Ensimmäisessä osassa ei vielä oikein selviä mihin tämä tarina on menossa. Tämän luettuani pääosan esittäjät lienevät tiedossa, mutta mihin tarina heidät kuljettaa ja koska heidän tiensä kohtaavat jää täysin auki. Ei haittaa, koska tämä on hyvä, ja imaisee mukaansa. Kuvitus on huikeaa ja kelpaisi varmaan historian kirjoihin. Itse sain ainakin yhden ahaa-elämyksen kuvia katsoessa: "aa, noin ne kaariholvit tehtiin".

Taidanpa lukea uudelleen heti perään toisen kerran, ja sitä tapahtuu harvoin.

Ainoa mistä haluan nipottaa on tekstaajan u-kirjain, jonka kaari on niin terävä, että jokainen u näyttää järjestään v-kirjaimelta. No, ainakin se pakottaa lukemaan hitaammin.

Narcos - 2. tuotantokausi - Netflix

Ensimmäisen kauden shokkihoito ei enää toistu, vaikka sama meno jatkuu. Olen kai turtunut ja tottunut ensimmäisen kauden myötä. Normisettiä, noin niinkuin Columbialaisen huumekartellin pomon standardeilla. Bablo jatkaa samalla äärimmäisen väkivaltaisella linjalla kuin aikaisemminkin, ja sitten tulee se piste kun äijä tekee sen viimeisen virheen. Loputkin tukijat kääntävät hänelle selkänsä, ja ajojahti saa ihan uutta vauhtia.

Äijän loppu on tiedossa, mutta matka sinne on monen mutkan ja vaiheen takana. Äijää käy melkein sääliksi jossain vaiheessa, mutta vain melkein. Tulee vähän mieleen eräs Aatu, joka joskus 40-luvulla luuli tekevänsä vielä paluun. Taisteli loppuun asti, vaikka tukijat olivat kaikonneet, ja jäljellä oli vain se kaikkein uskollisin kaarti.

Bablon taru loppui, mutta huumekartellien tarina jatkuu. Eikun kolmannen kauden kimppuun.

Queen & Adam Lambert - Hki 19.11.2017

Jahans, nyt onkin tiukka paikka. Adam Lambertilla nimittäin. On tainnut olla jo monta vuotta. Äijä nousee lauteilla paikkaamaan miestä, jota ei pysty paikkaamaan. Asia, jonka hän tunnustaa itsekin lavalta käsin, kehoittaa meitä unohtamaan vertailut ja pitämään hauskaa. Hyvä neuvo. En tunne miestä, enkä hänen biisejään, mutta hoitaa tonttinsa ihan OK.

Hitti toisensa perään vyöryy lavalta ja pari harvinaisempaakin biisiä kuullaan, kuten "Stone cold crazy", tai "I am love with my car". Bileethän nämä ovat, huolimatta siitä, että meidän takana joku urpo mussuttaa jotain istumapaikoista. Harvemmin (en koskaan aikaisemmin) olen keikalla takana oleville kansainvälisiä vilautellut, mutta nyt pääsi käymään niin, eikä vieläkään kaduta. Pysykää himassa, ja katsokaa keikat levyiltä jos näkyvyys on se asia numero yksi. ... hemmetin postimerkkeilijät.

Freddie tulee myös moikkaamaan meitä, parikin kertaa. Hän vetää videolta Brian Mayn kanssa duettona "Love of my life" ja nyt isommillakin miehillä silmäkulmat kostuvat, melkein. Voi pojat mikä ääni.

Lava taisi mukailla "Red Specialin" muotoja, tosin varmaan hieman normia lyhyemmällä kaulalla. Ei mahdu Hesan halleihin näiden productioiden suurimmat versiot. Rekkoja muuten piisasi lavan takana enemmän kuin tarpeeksi. Jos ette tiedä mikä on "Red Special", niin ei oo minun ongelma.

Ihan oli lystiä, mutta tuskin menen uudestaan, vaikka tänne tulisivatkin. Ne alkuperäiset (lavalle kavunneet) Queen miehet ovat hekin jo aika vanhoja, että tuskin he enää pitkään jaksavat kiertää tätä palloa. Lavalla ei siis nähty alkuperäisbasistia John Deaconia, joka taisi vihata julkisuutta jo silloin kun kiersivät Freddien kanssa. Kiertueella on kuitenkin hänen siunauksensa, joten sama kai kuka siellä paukutteli bassoa menemään.