Nappulat mukaan alibiksi, ja nenä kohti leffateatteria. En ole lukenut yhden ainoaa arvostelua, koska tiedän niiden sisällön etukäteen. Eihän tästä kukaan arvonsa tunteva(?) kriitikko voi pitää joten miksi murehtia mokomaa etukäteen?
Okei, myönnetään, että olen skeptinen, koska olen nähnyt ne kaksi aikaisempaa sarjan elokuvaa, ja eivät ne varsinaisesti mitään komedian riemuvoittoja ole. Tämänkin leffan Atkinson on tainnut, pahojen kielien mukaan, tehdä vain siksi, että herran rahankäyttö/taloudenhoito ... no, sitä ei ole. Jonnekin mies on onnistunut hassaamaan ansaitsemansa miljoonat, ja siksi joutuu palaamaan tähän hahmoon. Ei ehkä paras motivaattori elokuvan tekemiseksi.
Mitäs tuosta, filkka pyörimään ja naapurituolissa joku on mukana alkumetreiltä lähtien, ja pojatkin tuntuvat viihtyvän. Itse lämpenen vitseille hieman hitaammin, varsinkin kun joitakin niistä alleviivataan pitkään ja perusteellisesti. Sitten minäkin pääsen tunnelmaan kiinni, ja annan mennä. Ei tämä virheitä pongailemalla ainakaan parane, joten nautitaan nyt sitten.
Ihan oli hauska, joskin kertakäyttöinen, komedia. Ei tällä palkintoja voiteta, mutta viihdytti sen vajaat kaksi tuntia, joten saakoot nyt synninpäästön. Lisäksi upposi 10v jäbään ihan kympillä, joten ehkä olen muutenkin jo liian vanha näihin leffoihin? Se 14v tykkäsi kanssa, mutta pienin varauksin, eli eiköhän se optimaalisin katsojan ikä tullut haarukoitua tuossa samalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti