En tiedä kestääkö tämä sarja aikaa, tai onko se parempi kuin Sopranos (terkkuja Kouvolaan), mutta koko sarja on todella hyvä. Kyllä tätä kehtaa suositella, paikka on ansaitusti parhaiden sarjojen listojen yläpäässä.
Neloskausi Meksikon mafia kuvioineen, ja junanryöstöineen oli aivan huikeaa settiä. Ehkä paras exit ikinä, kun Los Pollos Hermano pomo lähtee sen viimeisen kerran. Efektipajalla pitänyt kiirettä.
Viitoskausi naulaa kiinni penkkiin, kun White tappaa talossa ja puutarhassa. On meinaan semmoiset otteet, että Kummisetäkin jää toiseksi. Sitten yksi pieni lipsahdus ja ollaankin niin kusessa, että ei ole tosikaan. Fyrkkaa on tynnyrikaupalla, mutta hittojakos sillä tekee, kun ei sitä voi juurikaan käyttää. Perhe jättää ja big-C tekee sekin paluun. Ei ollut Waltterilla hyvä viimeinen vuosi, ei.
Jos nyt jostain pitää napottaa, niin tulitaisteluissa vedetään huti rynkyllä kymmenestä metristä, vaikka tähdätään jyvän läpi silmät sirrillään. Lisäksi lopun minigun takapaksissa on niin överi, että olisivat keksineet siihen jotain muuta. Kemian ope hanskaa tuosta vaan automatiikankin. Melko monimutkaisen sellaisen. No joo, viihdettähän tämä vaan on.
Niin ja siitä pitää kanssa vähän kiukutella, että viimeinen kausi tulee kahdessa palassa. Ilman, että sitä suuremmin hierotaan kannessa naamaan tyyliin "Tajuutko nyt, että tässä on vain puolet vikasta kaudesta?" Minä tajusin siinä vaiheessa, kun survoin levyn koneeseen, se oli se jälkimmäinen osa, ja juoni "hieman" pompsahti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti