Harry Potter ja salaisuuksien kammio
 |
| Lapset tykkäsivät, kyllähän minäkin viihdyin tämän parissa. Aikamoista ideoiden ilotulitusta lentävine Anglioineen, ja tällipajuineen. Kirjassa kotitonttu Nobby oli muistaakseni vieläkin hauskempi (lue neuroottisempi), mutta en ole varma. Oli sopivan jännäkin, ainakin nuoremman pojan mielestä. |
 |
| Alkaa jo vähän lipsua, mutta kyllä tämän nyt vielä katsoi. Poimittaislinja oli hauska ja etenkin ne kutistetut pääkallot, joita ei taida kirjoissa olla. Teemat alkavat synkentyä ja vähemmän hupsuttelua kuin aikaisemmissa elokuvissa. |
Into the woods
 |
| No en todellakaan odottanut musikaalia, kun tämä lähti pyörimään. Sellainen sieltä kuitenkin tuli, ja ihan kohtuullinen semmoinen. Elokuva sotkee iloisesti useamman klassikosadun keskeisiä kohtia, mutta eipä tuo haittaa, koska tuttujahan nämä varmaan ovat kaikille. Johnny Depp piipahtaa suden roolissa ja on aika mainio, eikä punahilkkakaan huono ole. Ihan hauska pieni leffa. |
Cinderella
 |
| Elokuvastudioiden idealaarit nähtävästi ammottavat tyhjyyttään. Ainakin päätellen siitä miten paljon näitä uusio-versioita klassisista saduista on viime vuosina tehty. Nyt on uusintakierroksella Tuhkimo ja Walt Disney studiot vauhdissa. Ei tosin animaationa, vaan perinteisenä elokuvana. No, ainakin puvustajalla on ollut hauskaa, kun on saanut revitellä oikein urakalla. Haltijakummi oli kyllä tämän leffan ylivoimaisesti parasta antia. Aika höpsö leffa, jos nyt ihan totta puhutaan. |
Nälkäpeli - Matkijanärhi 1&2
 |
| No niin, katsottu päätösosan molemmat elokuvat putkeen. Ykkösen kohdalla tosin tajuan jossain vaiheesa, että minähän olen nähnyt tämän jo. Eipä ollut kovin hääppöiset muistijäljet, koska se ahaa-elämys tulee vasta jossain yli puolen tunnin jälkeen. Loppuhuipennus ei yllätä pätkän vertaa, ja tuskin näitä tulee ihan äkkiä katsottua uudelleen. Lopun seesteisen perhe-elämän näyttäminen niinkin pitkään hieman hämmästytti. Ehkä sillä haluttiin alleviivata sitä, että päähenkilö kuitenkin loppupelissä ajoi (pakosta) vain omaa asiaansa, ja jätti johtamishommat toisille heti, kun vain pystyi, vaikka vallankahvaankin oli taatusti mahdollisuus, jos olisi halunnut. Pitänee lukea ne kirjat, niitä on kehuttu. |
Steve Jobs
 |
| Minuakin on joskus Apple-faniksi haukuttu. Siihen tosin riitti se, että hankki iPod touch mp3-soittimen. Jolla tosin pystyi myös pelaaamaan ja nettiinkin sillä pääsi, jos siitä ruudusta nyt jotain erotti. Sittemmin perheeseen on vaivihkaa ilmestynyt muitakin Applen tuotteita, mutta fanipojaksi en kyllä tunnusta itseäni. Kun Jobs kuoli, ostin elämänkerran, koska sitä kehuttiin ja herran hahmo kiehtoi. Hahmo näköjään kiehtoo toisiakin, koska saatiin kaksi elokuvaa äijästä aika lyhyen aikavälin sisällä. Hyvinkin erilaiset tulkinnat ja tämä lienee se parempi, vaikka onkin aika erikoinen ratkaisultaan. Tätä on kai kovastikin kritisoitu Jobsin lähipiiriläisten toimesta. Siis niiden henkilöiden, jotka olivat mukana elokuvan kuvaamissa tapahtumissa (joita on kaikkiaan kolme, kaikki tuotelanseerauksia). Ei ole kuulemma tarkka, mutta annetaan elokuvan tekijöille niitä taiteellisia vapauksia. Kyllä sieltä saadaan vielä monet Jobs dokumentitkin pihalle. Olen aika varma, että tästä saa enemmän irti jos tuntee tarinan entuudestaan, ja ne Applen tuotteet. Suositellaan "asiantuntijoille" ja muille tekniikasta kiinnostuneille. |
Southland tales
 |
| Oho ... Oho ... Wau! Mitähän tästä uskaltaisi sanoa? No, tämä oli semmoinen melkein 2,5h kestävä hidastettu kolari. Ihan kauheeta, mutta pakko katsoa. Eikä tiedä pitäisikö kärsiä myötähäpeää, nauraa, vai mitä. Kohtauksia toisen perään, joissa ei ole mitään kiinnekohtaa toisiinsa. Juoni, jossa ei ole mitään tolkkua. Käsittämätöntä dialogia, kertojaääni joka on kuulemma ympätty jälkikäteen, kun ekaa versiota ei tajunnut kukaan. Yksi kohtaus muuttuu kesken kaiken musiikkivideoksi jne. jne. Tämä oli joko neroutta, tai sitten paskin elokuva ikinä. Kaikissa genreissä. Ei pysty sanomaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti