Tässä dokkarissa nämä snobit saavat, minusta, ansaitusti nenälleen. Jostain tulee nuori jätkä, joka perheen (varastetuilla) rahoilla ostaa huutokaupoista järjettömiä määriä laatuviinejä, nostaa siinä sivussa hinnat tappiin, ja rupeaa sitten väärennyshommiin.
Lahjakas äijä, siitä ei pääse mihinkään. Ilmeisesti maku ja hajuaisti on hänellä niin kehittynyt, että osaa sekoittaa huomattavasti halvemmista viineistä niin lähelle oikeaa osuvan "arvoviinin", että suurin osa näistä snobeista menee halpaan. Eniten naurattaa se, että nämä asiantuntijat menevät halpaan, vaikka myyntiin tulee semmoisia viinejä, joita ei ole koskaan oikeasti edes valmistettu. Vähän kuin yrittäisi myydä vuosimallin 1939 Ferraria. Semmoista kun ei ole koskaan tehty, vaikka firma on sinä vuonna perustettu. Jos luulee olevansa asiantuntija, niin sitten ehkä kannattaisi tutustua siihen aiheeseen, minkä asiantuntijaksi esittäytyy.
Kiinnihän tämä sekoittelija jää, vaikka uskollisemmat fanit eivät millään usko vieläkään todeksi sitä, miten heitä on vedätetty. Perustelutkin ovat hieman samanlaisia kuin holokaustin kieltäjillä. Määrät ovat niin suuria, että ei ole mitenkään mahdollista. Pah ja pyh. Yksi äijä keksii sekoituksen ja sitten vaan kertoo jengille, että hankkikaa tätä laatua näin monta pulloa ja tätä toista tämän verran. Sitten sekoitussuhde, uusi väärennetty etiketti kylkeen ja laatuviini on syntynyt: 30 000 taalaa, tai enemmän, per pullo: Ostakaa idiootit, ostakaa.
Hyvä dokkari, vaikka en mikään viiniasiantuntija olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti