sunnuntai 31. tammikuuta 2016

The Hatefull Eight

Jahans, tarkistetaan ensin maneerilista:

  • paaljon pitkää dialogia, check
    • paikoitellen nokkelaa sellaista, check - varauksin, enemmän olisi voinut osua maaliin
  • väkivaltaa - check
    • järjetöntä sellaista - check
  • takaumia - check
  • komea tekninen toteutus - check
  • varastettu huoletta toisilta ja tuunattu oman näköiseksi - check
  • yritetään shokeerata katsojia - check

Jep, kyllä tämän Tarantinon leffaksi tunnistaa, eikä pelkästään Samuel L. Jacksonin takia. Tämä taisi olla murhamysteerin tapainen, joka oli naamioitu länkkäriksi. Vähän pitkä, mutta jos pitää herran leffoista (check), niin pitänee tästäkin. Kolmen tunnin aikana kyllä ehti takapuoli puutumaan, kelloa en kyllä vilkuillut, hyvä niin.

Agatha Christie hiipi väkisinkin mieleen kesken leffan. En ollut näköjään ainoa, mitä arvosteluja jälkikäteen lueskelin. Juonenkäännekin oli vähän samanlainen kuin Agathalla. Christien kirjoissa minua ärsyttää ylitse kaiken se, että lukijalle ei  kerrota kaikkea, vaan viedään lukijalta pieninkin mahdollisuus arvata murhaaja. Pitää vain kiltisti odottaa viime tippaan, että saadaan se viimeinenkin palapelin palanen. Tarantino tekee vähän samanlaisen tempun tämän leffan kanssa. Ei nyt mikään Tusk Till Dawn täyskäännös, missä road movie muuttuu zombie mätöksi sekunnissa, mutta pieni haist-ite ylläri kuitenkin.

Koska oltiin käytännössä yhdessä tilassa, kävi herran esikoisohjauskin mielessä. Siinä missä esikoisohjaus oli napakka, tämä rönsyili. Tuollainen 30 minsaa pois ja hyvä olisi tullut. Ulkokuvaus on komeaa ja oikeasti luulin, että jossain vaiheessa oltaisiin tappelemassa siellä lumimyrskyssä. Jos viritellään naruja pas... siis ulkohuussiin, sekä talliin (että löytää perille myräkässä), niin vähän ontoksi jää, kun ei niitä sitten käytetä/näytetä sen enempää. Kai niiden virittelemiseen käytetyn ajan ainoa funktio oli alleviivata sitä, miten mahdoton myrsky pihalla raivoaa.

Plussaa siitä, että saatu Enriko Morricone eläkepäiviltä säveltämään musaa, vaikkei score jäänytkään soimaan päähän. Taisin pongata pari virhettäkin, ja hyvin on vuoristossa huollettu talvella tiet (miten siellä ylipäätään on tie?), että hevosvankkureillä pääsee menemään talvellakin. Koska tämä on semmoinen örerix pätkä muutenkin, niin annetaan virheiden ruotimisen jäädä tähän.

Oli hyvä, mutta tiivistäminen olisi parantanut. Jos Tarantino pitää sanansa, ja ohjaa vain 10 elokuvaa, niin niiden kahden jäljellä olevan olisi parempi olla:
  • hemmetin hyviä
  • jotain muuta kuin länkkäreitä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti