Buenos Dias kirvesvartta - Juha Vuorinen

Juha Vuorinen kirjoittaa ihan omannäköisiä ja makuisia kirjoja. Tämä viimeisin on jo kymmenes hyväntekeväisyyspokkari. Tällä kertaa ei tainnut mennä euroja kenellekään, mutta jokainen vuonna 2018 palvelukseen astunut sai kirjan luettavakseen. Kannatettava idea, koska minunkin tuttavapiirissä on parikin henkilöä, jotka eivät oman ilmoituksensa mukaan ole koskaan lukeneet yhtään kirjaa. Jos siis unohdetaan ne mitä oli koulussa pakko lukea. Hämmentävä ajatus, mutta jos tämän kirjan myötä joku varusmiespalvelusta suorittava saadaan tarttumaan toiseenkin kirjaan, niin mahtavaa, koska lukeminen oikeasti kannattaa. Lue enemmän, luule vähemmän, vai miten se nyt meni.

Sisältö on taattua Vuorista. Perheen oman arkielämän kummallisuuksien ja tapahtumien hieromista naamaan, sekä tietysti välillä kommentoidaan maailman tapahtumia. Milloin tuttavapiirin iskä paljastuu mafiosoksi, milloin pitäisi vetää nimi alle espanjankielisiin sopimuksiin, tietämättä mitä niissä papereissa lukee, kun ei osaa kieltä jne.

Tämä on kirjana juuri sopivaa iltalukemista, koska tarinat ovat lyhyitä. Yllättävän pitkään tämän kanssa kuitenkin meni, mutta se johtui varmaankin kahdesta(kin) asiasta:

- jos hukkaat kirjan pariksi kuukaudeksi, niin sen lukeminen väkisinkin viivästyy.

- jos sinulla on näitä lyhyitä tarinoita sisältäviä kirjoja kesken yhtä-aikaa viisi, niin eihän niistä mikään edisty maaliin asti.

Tämän sain maaliin, ja jos Vuorinen uppoaa, niin tästä taas fiksi, jolla pitäisi sitten jaksaa jonkin aikaa. Viimeisillä sivuilla nimittäin paljastuu, että lyhäreitä ei ole tulossa nyt vähään aikaan. Herra keskittyy uuden romaanin kirjoittamiseen, ja nyt pitää vain olla peukut pystyssä, että se on uusi Kristian-kirja.

En uskalla edes toivoa, että "saksalaisen erotiikan asiantuntija" Mikael saisi oman kirjansa. Se olisi kyllä aika huikeaa.