Mel Gibson x3

DVD hyllyä järjestellessä tuli vastaan vaikka kuinka monta leffaa, joiden kohdalla totesin, että pitäisi katsoa uudemman kerran. Nappasin nämä kolme katseluun ekana, muuten vaan ja kaikki Mel "The Man" Gibsonin pätkiä.

Pikkugansteri petetään ja tapetaan, melkein ... toipumisen jälkeen lähdetään kostoretkelle joka etenee kuin höyryjuna riippumatta siitä kuka on vastassa. Ihan OK pikkuleffa, tuskin tulee ihan äkkiä katsottua uudelleen. 

Hieman sekava jännäri, jossa Gibsonin esittämä poliisi jahtaa tyttärensä murhaajaa. Sitten on salaliittoja, säteilyä jne. Ei lähtenyt.

Miljonäärin poika kidnapataan ja kun lunnaiden maksu menee pieleen, alkaa amok juoksu. Ehkä muistin tämän vielä liian hyvin, kun ei yllättänyt, eikä lähtenyt. Taitaa olla yksi hyllyni vanhimmista DVD leffoista. Kotelokin on sellainen hassu pahvinen. Melkein odotin, että levy olisi pitänyt kääntää kesken leffan. 

Ice Age 5: Törmäyskurssilla

Lapset mukaan alibiksi, ja katsomaan uusinta Ice Age leffaa, jonka järjestysnumero näyttää jo peräti viitosta. En muista kahdesta edellisestä osasta juuri mitään, joten tuskin ne kovin hyviä ovat olleet. Kieltämättä hieman arveluttava tilanne, mutta ei vielä luovuteta. Leffa pyörimään.

Alku on "tuttu ja turvallinen", kun se orava (Skip?) saa kaikki asiat mullin mallin. Nyt päästään avaruuteen asti ja törmäilyillään mm. pistää aurinkokuntamme siihen kuosiin, missä se nykyään on. Samalla saadaan ensivilkaisu meteoriitistä, joka uhkaa maapalloa, siitä siis leffan nimi.

Pääjuonesta nyt ei ole paljoa sanottavaa, ei puututa siihen. En tiedä upposiko pääteema lapsiin (lasten kasvaminen aikuiseksi, poismuuttaminen jne.) mutta irtovitsit kylläkin. Niitä meinaan piisasi. Jotkut niistä tosin ontuvat, joten lienevät sanaleikkejä. Siis sellaisia, jotka on käännetty ronskisti suoraan Englannista Suomeksi. Ei näin.

Leffan jälkeen en muista elokuvasta paljoakaan. Muistan nauraneeni niille irtovitseille, joten ei tämä ihan susi-huonokaan voi olla, mutta voisi jäädä viimeiseksi Ice Age leffaksi. Suositellaan katsottavaksi yhdessä kohdeyleisön kanssa.

Viktor Kärppä romaanit (Matti Rönkä)

Tuli luettua loputkin Viktor Kärppä sarjan romaanit, eli nämä:

• Isä, poika ja paha henki. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7525-6.
• Tuliaiset Moskovasta. Helsinki: Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-7988-9.
• Väärän maan vainaja. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-20-8584-2.
• Levantin kyy. Helsinki: Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9310-6.

Kaikissa Viktor puuhastelee bisneksiään joista osa kestää, mutta ei ehkä sittenkään päivänvaloa. Menneisyys painaa, vaikka mies siitä välillä yrittääkin rimpuilla irti. Surumielisyys seuraa miestä, eikä hän aina itsekään osaa sanoa mitä elämältään haluaa. Varsikin viimeisessä osassa surumielisyys on pinnassa. Vaikka bisnekset luistavat, Viktor ikääntyy, menneisyys ei unohda, ja kaiken päällä on uhka, että joku yrittää kaapata Viktorin liiketoiminnan. Juuri kun mies on saanut ne melkein lailliselle polulle, perhe on vakiintunut ja kaiken piti olla kunnossa. Loppuun asti sai jännittää kenestä tulee kirjan, ainokainen, vainaja. Lukekaa itse, minä en spoilaa.

Olivat oikein hyvää kesäluettavaa. En tiedä tuleeko luettua koskaan toiste, mutta mukavaa vaihtelua. Seuraavaksi sitten ihan jotain muuta.

The Interview - bluray

Heh, voiko näin hyvää elokuvaa olla olemassakaan?

"North Korea has promised "merciless" retaliation if a forthcoming Hollywood movie about killing Kim Jong-un is released, say agencies."

Eli tuon väitteen mukaan Pohjois-Korea uhkasi Yhdysvaltoja armottomalla kostolla, jos elokuva julkaistaan. Tosin, jos tuon lausunnon lukee oikein tarkkaan, niin elokuvan toimisto väittää tällaisen ukaasin tulleen. Mene ja tiedä, mutta aivan loistava mainoskampanja yhtä kaikki.

Itse leffa sitten ei ole kovin hääppöinen. Pöhkö komedia toimittajasta ja hänen ohjaajasta, jotka pääsevät haastattelemaan itse Kim Jong-unia. Jotka CIA sitten värvää pistämään äijän kylmäksi. Sitten kohelletaan, ollaan tahallaan tyhmiä ja se on niin mahdottoman hauskaa. Sekin on kai hauskaa kun rektumiin survotaan ylisuuria esineitä, ja sitten kimpassa ihmetellään, että "Sä survoit sinne tuon?!", huokaus.

Kyllä tämän kerran katsoi, mutta ei taida jäädä historiaan muuta kuin nerokkaan mainoskampanjansa ansiosta.

Mies rajan takaa - Matti Rönkä

Minä en lue dekkareita kovin usein, vaikka jotain löytyy tietysti omastakin hyllystä. Olen esim. näköjään "ennakkoperinyt" mm. kolme Ilkka Remeksen kirjaa, mutta en ole lukenut niitä vielä. Varmaan ihan hyviä, mutta jos pitää valita dekkarin ja SciFi kirjan väliltä, niin SciFi voittaa lähestulkoon aina. Tämä kirja päätyi lukuu etelänreissulla, kun matkalukemiseksi varattu kirja loppuikin ennen aikojaan. Vaimo löysi tämän hotellin kirjahyllystä, joten kiitos siitä hänelle, tämä on nimittäin hyvä.

Itseasiassa tässä on kaikkiaan kolme kirjaa, kolme ensimmäistä "Viktor Kärppä" sarjasta. En tiedä onko nämä oikeastaan dekkareita, mutta ei anneta sen häiritä, Viktor on nimittäin hahmona liukas jätkä. Tarina kulkee, hahmogalleria on värikäs ja jäävät mieleen. Sitä en tiedä miten realistisia nämä ovat, mutta mitä väliä. Hyvää viihdettä ja sehän on tärkeintä. Heti kotiutumisen jälkeen piti hakea kirjastosta sarjan loput kirjat (4kpl) ihan vaan nähdäkseni miten Viktorin tarina päättyy.

Kesäleffoja

On taas katseltu leffoja, laidasta laitaan. Laitetaan tänne ylös lyhyet kommentit nistä.

Jeff Bridges osaa tehdä hyväntuulen elokuvia, ja tässä yksi lisää.Hauska ja sympaattinen elokuva,

Tuli katsottua pitkästä aikaa, ja edelleen hyvä. Mahtipontinen, mutta hyvä.

Pöhkö mikä pöhkö. Pökkelöt näyttelijät, surkeat tekoparrat, Kuvauspaikat ovat kyllä komeaa katsottavaa.

Sekava leffa, joka yrittää ratsastaa viikingit sarjan imussa. Ei vaan lähde. Loppukin jää sopivasti auki, että jatkoa lienee tulossa.

James Bond meets Austin Powers. Huikean hienosti rakennettu 60 luku, juonessa sopivasti sekaisin huumoria ja toimintaa. Ei tämä kovin omaperäinen ole, mutta hyvä leffa yhtäkaikki.

Joudun tunnustamaan, että Holmesin Jussin tuotanto ei ole tuttua, paitsi maineensa kautta. Niin ja tietysti siitä Popedan biisistä. Tositapahtumiin perustuva leffa kertoo Jussin tarinan surillisen lopun, ja hyvin. Val Kilmer tekee taas kerran vahvan suorituksen. Hyvä leffa.

Kevin James ei kuulu suosikkeihini, ja tämä leffa ei auta tilannetta yhtään. Keskiverto komedia, pöhköllä juonella, ja epäuskottavalla lopulla.

Kirja oli parempi, piste.

Sukupolvi Z: Zombisodan aikakirjat - Max Brooks

Olin varannut tämän viikon etelänloman lukemiseksi. Taisi kestää ihan kaksi päivää, kun opus oli luettu läpi, olikin paljon vetävämpi kirja kuin mitä olin odottanut.

Mel Brooksin poika osaa kirjoittaa, lisää tätä. Kirja itsessään on "dokumentaarinen". Siinä haastattelija kiertää Z-sodan kokeneiden, ja siitä hengissä selvinneiden, henkilöiden luona, ja kirjaa ylös heidän kokemuksiaan. Tarina heittää lukijan pitkin ja poikin maapalloa, sen eri vaiheisiin. Kertomuksissa käy ilmi niin tavallisten kansalaisten, paniikista hyötyneiden huijareiden, kuin viranomaisten näkökulmat. Juttuja ei selitetä puhki, vaan lankoja jää paljon ilmaan, ja lukijalle jätetään hoksaamisen paikkoja.

Näitä olisi voinut lukea vielä toisen mokoman lisään. Ehkä Brooks vielä palaa aiheeseen? Ei käynyt esim. selville mistä tauti alunperin tuli, ja paljonko nollapollia (loistava käännös muuten) on vielä vaanimassa, esim, meren syvänteissä odottamassa tilaisuuttaan.

Minulla taitaa olla tähän perustuva leffa hyllyssä jossain, pitääpä kaivaa se esille, ja katsoa uudemman kerran.

Jos se nyt ei käynyt selväksi, niin tämä oli minusta hyvä.